Ei oo totta, valkoisen kanin perässä on oltu tuhat kertaa. En tiedä onko se oikeasti tosi vähän tai paljon mutta mun mielestä hitsin hienoa! Kiitos kiitos jokaiselle lukijalle. Lähdin vähän soitellen sotaan koko hommaan. Kaikenlaista tekstiä kyllä pukkasi päähän mutta tekninen toteutus taas sitten otti päähän. Ja rehellisyyden nimissä eihän tämä nyt mitään visuaalista ilotulitusta ole. Rabbit hole... Mutta sille asialle täytyy vaan tehdä jotain. Jahka pääsen teknisen puolen kanssa enemmän tutuks tai jospa saan jonkun nörtteilemään mun kanssa. Kai tätä voi vielä jotenkin muokata? Niin kauan kuin joku jaksaa lukea niin mä kirjoitan. Tai mä luulen, että kirjoitan joka tapauksessa. Itselleni - terapeuttista. Nuoresta asti olen purkanut ajatuksiani kirjoittamalla teinariin, päiväkirjaan ja sitten vanhemmiten kalenteriin ja faceen, että sikäli blogin kirjoittelu ei mua yllätä. Tosin näin julkisesti kirjoittaminen on vähän eri stooria. Aika herkällä alueella liikutaan.
Mutta siis nyt mun tarkoitus oli vaan kiittää. Kiitos. Niin ja kiitos edellisessä jutussa hiusasiaan kommentoinneille. Dilemma ei nyt vielä oikein ratkennut mutta syntyi kuitenkin vuorovaikutusta - se on oikein hyvä. Mutta paiskitaanpas töitä tässä vielä muutama päivä ja sitten pääsiäsilomaillen. Tiistai-illan jatkoa!
 |
| lentopusspuss |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti