Aurinko! Tätä lisää!

Kaunis ja aurinkoinen viikonloppu on saanut intoutumaan taas vaikka mistä. Taipumukseni nähdä kiinnostavia juttuja vähän joka nurkalla ja napsia kuvia pääsi kuluneena viikonloppuna erityisen valoilleen. Kevään tuominen kotiin, pilvetön taivas ja poikaseni synttärit tarjoili silmäkarkkia ainakin mun makuun. Ajattelinkin jakaa muutaman tunnelman teidän kanssa.

Ainokaiseni täyttää neljätoista vuotta. Missä välissä ne lapset oikein kasvaa?Vastahan sitä tehtailtiin Tuomas Veturi -kakkuja ja koitettiin hanskata kolmea kattausta; sukulaisia, kavereita ja kaverikaverisynttäreitä. Tänään kaffeteltiin vain isovanhempien kanssa ja itse sankari kippisteli vadelmalimpparit aamulla skeittihallilla kavereiden kanssa. Muuttuuhan se. Pakko oli kuitenkin hieman päästä värkkäilemään ja sokerimassasta syntyi Pepe the frog kakun päälle. Anoppi tuumi varmaan, että mikähän epäonnistunut Turtles siinä pötköttää mutta asianomainen huikkas; äiti hei siisti kakku, hieno Pepe. Ja mulla naamalla mairea hymy.

 Aurinko kun lauantaiaamuna säteili sisälle kaihtimien raosta niin valonsäteiden kanssa samaa vauhtia lisääntyi mun tarve saada kevättä ympärille. Ikkunoissa näkyvät juovat ja lattialla juoksevat pölypallot vaati liian raskaita toimenpiteitä mutta nuupistuneiden havujen hävittäminen ja tulppaaneiden, narsissien ja kevätkynttilöiden ripottelu toi pikaista helpotusta. Aurinko lämmitteli lasikuistiakin jo hetkellisesti 15 asteen verran ja flunssankin uhalla piti sisävaatteissa istuskella naama aurinkoa kohden. Ettei vaan olisi vähän jo ruskettunutkin? :P

Niin se vaan kevät tulee. No toista talvea tähän perään en kestäiskään. Kyllä sitä vaan tarvitsee valoa ja lämpöä. Vaikka en mä tiedä, tuntuuhan se kesän jäljiltä syksyn hämärä kynttilöineenkin jotenkin mukavalta. Saa olla kotona pimeässä villasukissa ja ei tarvitse nähdä ketään. Hahaa. Mutta nyt on valoa ja mä haluun nähdä kaikkia.

Kummasti kompasteltiin koko lenkki. Munkin olisi tehnyt mieli.