Tikusta asiaa?

Heipähei. Maksoin juuri laskuja ja ajattelin, että kirjoitan kanin tarinat samoilla tulilla perään. Meni kyllä rahat ja vähän fiiliksetkin. Fiilikset meni jo toistamiseen parin tunnin sisällä. Kävin nimittäin salilla vaa`alla ja lukemathan olivat aivan toista kuin keväällä. Ei voi pitää paikkansa. No eipä. Todellakin voi. Ei olis kannattanut käydä puntarissa. Kultainen sääntö on, että syö mitä kuluttaa. No jos kulutus vähenee ja syönti ei niin näinhän siinä käy. Damn. Tiedättehän sen riitin sitten kun mieheltä/poikaystävältä/kaverilta/keltä nyt vaan ilkee, alkaa se tenttaaminen; oonko lihonut? Kato nyt? Sano rehellisesti. Ja sitten kun toinen sanoo, että et ole lihonnut. Niin alkaa se no oonpas, kato vaikka ja keräät sormien väliin kaiken irtonaisen mitä nahasta lähtee.

Unohdetaan se. Älä sitten valita. Mutta ei jaksa vatvoa asiaa. Eikä tästäkään pitänyt kirjoittaa mutta ei tässä ole parempaakaan aihetta kielen päällä. Tai miksei muutama juttu mistä tuli hyvää mieltä.

Plussan puolella ollaan muuten kirppikselläkin. Mikäli joku sitä jäi tuumailemaan edellisen tekstin myötä. Kokemukset Silinteri kirpputorista ovat tähänastisesti ihan hyvät. Tosin se voisi olla sunnuntaisinkin auki. Mutta onhan sitä ihmisten pidettävä vapaansakin. Omat sunnuntaiduunit ovat vallan hyvin vielä muistissa. Kauppa on käynyt siis ihan mukavasti, parhaiten omistajaa vaihtaa lasten kirjat, lelut ja hyvässä kunnossa olevat lasten ulkovaatteet ja kengät. Mikään yllätys ei ole, että koristeesinepiperrykset ja mun vaatteet löytyy pöydästä päivä toisensa jälkeen.

Tänään oli mahtavia kummilapsi kohtaamisia. Vienon kanssa päästiin juhlimaan 9-vuotis synttäreitä ja Essin kanssa päästeltiin autolla mökkitiellä - ja hän oli se joka ajoi! Justhan ne syntyy ja hetken päästä ollaan jo koulussa - puhumattakaan autokoulusta!! Superia olla heidän elämässä mukana.

Ikeasta aika kivaa lahjapaperia

Mökillä kävästiin tosiaan tänäkin viikonloppuna. Oli vielä vähän ulkorakennuksen maalaushommia. Ennen kuin talvi (!!!!) painaa päälle. Lauantaina jo pimeän tultua istuskelin laiturilla ja koetin nappasta pilvien raosta loistavista kuunsäteistä kuvaa. Kuuntelin samalla kun Hilla tuhisi ja pöllytteli lehtiä ja taitteli oksia mun selän takana. Maanittelin tyttöä kaveriksi laiturille mutta luovutin sitten ja painelin itsekin sisälle. No sisällähän oli myös Hilla - ollut siis kokoajan sängyn alla nukkumassa. Vähän jäi mietityttämään ketähän tuhisijaa mahdoin pimeässä maanitella seurakseni laiturille. Karhu se tuskin oli :) mutta saattoipa olla supikoira.

Olen viimeisen vuoden aikana tietoisesti koettanut vähentää vaatteiden ostelemista. Toki lapselle tarvittava mutta itselle ei niin herkästi. Vähemmällä pärjää oikein hyvin. Ja kyllähän noita tuntuu olevan kaapit täynnä tähänkin elämään.

Mökille mentäessä olin vielä maitoa vailla ja ajattelin nappasta sen matkalla Muuramen K-marketista. Siitä tulikin sitten satasen maito... syyllistyin todella pahasti heräteostokseen Annivalilla. Mutta löytyi kyllä niin uusi lempivaate. Tosin kotona epäiltiin, että oli ostanut vaatteen tilalta vahingossa makuupussin. No minkähänlaista reaktiota mä sitten odotin?

Kaunis oli viikonloppu sään puolesta. Satamassa oli aina niin sympaattinen ja syksyyn kuuluva ween maan viljaa. Kuvituksia näistä. Sitten unille uuteen makuupussiin...