Oi kuusipuu

Joulukuusen hakeminen suoraan metsästä on kuulunut perinteisiin lapsuudesta saakka. Ja kovin helpolla en tästä(kään) perinteestä ole valmis tinkimään. Lapsuuden kuusenhakureissuista muistaa valkoiset hanget, Paten karvalakin, jalkorätit ja maailman suurimman rukkaset, metsän tuoksun ja äärettömän turvallisuuden tunteen.

Vuosikymmenien aikana asiat muuttuneet ympärillä mutta kuusi säilynyt keskiössä. Säät ovat vaihdelleet vesisateesta ja vihertävistä sammalmättäistä lumipeitteeseen. Perinne on istutettu puolisoon, silloiseen korvarenkaiseen lökäpöksyyn. Joka varmaan olisi mieluummin kuunnellut isänsä Mazdassa Wu Tang Clania kun rämpinyt mun kanssa metsässä. Mutta kaikkeen tottuu :D Lapsuuden vilpittömän tunteen on saanut osaltaan takaisin taas oman lapsen kautta. Tuo punaposkinen toppahaalariin puntattu pötkylä joka könynnyt metsäpolkua perässä. Se sama kaveri joka tänä päivänä liian vähissä kamppeissa, rähinä verkkareissa, mukisematta metsänlaidalla mukana. Ehkä ostettu kuusi välttäisi hänelle mutta empaattisesti ajatellen, että juttu on tärkeä äidille.

Koirillekin hauska juttu. Näin ovat kertoneet. Hulluin reissu on varmaan ollut se kun mukana on ollut, nyt jo edesmennyt, Eemeli kissa. Kissa!!

Kuusenhakureissu on tärkeä. Kuusen on oltava aito. Ja ehkä tässäkin pätee sanonta, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka. Kuusi ei loppuen lopuksi koskaan mikään varsinainen kaunotar ole ollutkaan...

Perinnettä päästiin toteuttamaan kuluneena viikonloppuna. Tällä kertaa pikkuinen kuusi kuistille.

On onneksi mistä valita. Ja mahtavaa kun lunta!!

Hillaa kiinnosti muutkin hommat...

...olisko tässä?

Hänelle mökiltä poistuminen on aina yhtä epämieluisaa

Loistavasta piilopaikasta huolimatta kotiin lähtö oli väistämätön

Tällainen sitten juhla-asussaan

Reissun päätteeksi löysi itsensä helposti sohvalta kynttilän tuikkeesta...

suu täynnä kuusivaahtokarkkeja.

Sydämessä joulumieli

Sen pituinen se. Lopussa voisi tosin olla tarinaa kaatuneista kuusista. Kuusessa roikkuvista kissoista. Mystisesti kadonneista kuusenjaloista. Vesilammikoista parketilla. Kahdesti perätysti rikotuista kuusenkynttilöistä. Äkäisistä aviomiehistä Prismassa juuri ennen sulkemisaikaa. Nyt koko joulu on pilalla - ylikierroksilla käyvistä perheenäideistä. Mutta ei. Jouluntaika on sellainen! Mukavaa joulunodotusta! Vain seitsemän yötä.